TERVETULOA MATKALLE KOHTI MAAILMAN PARASTA KORKEAKOULUA!

ARENE RY 20 VUOTTA

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry suuntaa tässä 20-vuotisjuhlajulkaisussaan katseensa siihen, miten ammattikorkeakoulut ja Arene yhdessä uudistavat korkeakoulutusta. Julkaisu koostuu artikkeleista, joissa palataan hetkeksi historiaan, esitellään ammattikorkeakoulujen toimintaa tänä päivänä ja lopuksi siirretään katse tulevaan.

"Ammattikorkeakoulujärjestelmä on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa koulutuskentässä." -Tapio Varmola, Arene ry puheenjohtaja

MISTÄ KAIKKI ALKOI?

Menestystarinan perustukset rakennettiin 1990-luvun alussa. Miksi yliopistojen rinnalle tarvittiin toinen korkeakoululaitos? Alkuvuosien käänteitä kertaavat rehtorit Tapio Varmola, Henrik Wolff ja Teemu Kokko.
Pyyhkäise

"Suomalainen työ- ja yrityselämä arvostaa amk-tutkintoja. Saamme jatkuvasti myönteistä palautetta tutkintojen laadusta." -Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

TULIKO SELLAINEN KUIN PITI?

Ammattikorkeakoulujen liittäminen osaksi Suomen korkeakoulujärjestelmää oli suuri rakenteellinen muutos. Vuosien 1994-1999 opetusministeri Olli-Pekka Heinonen pohtii, onko ammattikorkeakoulutuksesta tullut alkuperäisen vision mukainen.

Katugallup

Millaisia ajatuksia ammattikorkeakoulutus herättää kadunkulkijoissa?

Unelmia ja yhteistyötä

Keskeistä ammattikorkeakoulujen toiminnassa on yhdessä tekeminen. Opiskelijat ovat vahvasti mukana uudistamassa työelämää. Mitä kaikkea yritysyhteistyöllä voidaankaan saavuttaa? Entä miten yrittäjyyttä tuetaan ammattikorkeakouluissa?
Pyyhkäise

Käännekohtia

Miten ammattikorkeakoulujärjestelmä on rakentunut nykyiseen muotoonsa? Seuraavassa tärkeimmät käänteet vuosien varrelta.
  1. 1971

    Teknillisen opetuksen komitean, eli nk. Ahosen komitean mietintö, jossa keskusteltiin teknillisten oppilaitosten muuttamisesta insinöörikorkeakouluiksi.

  2. 1989

    Opetusministeriön järjestämä koulutuspoliittinen seminaari, jossa käsiteltiin mm. ammattikorkeakoulukokeilua.

  3. 1991

    Ammattikorkeakoulukokeilu aloitetaan 22:n väliaikaisen ammattikorkeakoulun voimin. Kokeilulaki (L 391/1991).

  4. 12.5.1992

    Perustetaan (väliaikaisten) ammattikorkeakoulujen johtavien rehtorien neuvosto, josta käytetään lyhennettä JORENE.

  5. 1995

    Laki ammattikorkeakouluopinnoista (L 255/1995).

  6. 1.8.1996

    Valtioneuvosto myöntää toimiluvan yhdeksälle vakinaiselle ammattikorkeakoululle.

  7. 28.3.1996

    Arene ry:n perustava kokous.

  8. 2000

    Viimeisetkin ammattikorkeakoulut vakinaistuvat.

  9. 2003

    Ammattikorkeakoululaki astui voimaan (L 351/2003).
    Tutkimus- ja kehitystyö (T&K) sekä aluekehitys lisättiin ammattikorkeakoulujen tehtäviin.
    Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot (YAMK) mukana laissa.

  10. 1.8.2005

    Ammattikorkeakoulujen ylemmät tutkinnot (YAMK- tutkinnot) rinnastettiin ylempiin korkeakoulututkintoihin ilman maisterinimikettä.

  11. 2011-2015

    AMK-uudistus: toimiluvat, rahoitus valtiolle, ammattikorkeakoulujen osakeyhtiöittäminen ja mittavat budjettileikkaukset ammattikorkeakoulusektorilla (Lähes 200 milj. euroa).
    Vuonna 2014 ammattikorkeakoulujen uusi, tuloksiin perustuva rahoitusmalli astui voimaan.

  12. 2015

    Uusi ammattikorkeakoululaki astui voimaan (L 932/2014).
    Lakimuutoksen yhteydessä ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyöhön kirjattiin mukaan innovaatiotoiminta (TKI).

  13. 2016

    Arene ry täyttää 20 vuotta!
    Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja yhteistyö tiivistyy.
    Arene julkaisi RAKE- selvityksen, Kohti maailmanparasta korkeakoululaitosta.

MAAILMAA KEHITTÄMÄSSÄ

Haasteiden ratkaiseminen on ammattikorkeakouluissa arkipäivää. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan merkitys kasvaa. Miten koulutusalat vastaavat ajankohtaisiin haasteisiin? Seuraavassa esimerkkejä TKI-toiminnasta.
Pyyhkäise

Haaga-Helian meksikolaisen koulutusvientipartnerin tutkimus osoitti, että jopa 37 % paikallisista korkeakoulutukseen hakevista on kiinnostunut opiskelemaan suomalaisessa korkeakoulussa.

OVET AUKI MAAILMALLE

Kansainvälistyminen muuttaa ammattikorkeakouluja. Muutokseen on reagoitava nopeasti. Miten koulutusta viedään kansainvälisille markkinoille? Entä millaisena vaihto-opiskelijat näkevät suomalaisen ammattikorkeakoulun?
Pyyhkäise

"Suomen kaltaisen pienen maan on asetettava tavoitteet korkealle. Meillä on kaikki mahdollisuudet tehdä korkeakouluistamme maailman parhaita." - Anita Lehikoinen, OKM Kansliapäällikkö

ETEENPÄIN, AMMATTIKORKEAKOULUT!

Voisiko ammattikorkeakoulusta valmistua tohtoreita? Miten robotit muuttavat koulutusta? Onko ammattikorkeakouluja ollenkaan vuonna 2030? Asiantuntijat visioivat tulevaisuutta kristallipallojen äärellä.
Pyyhkäise
142 381
opiskelijaa
9 867
työntekijää
54 %
haki korkeakoulujen yhteishaussa 2016 ammattikorkeakouluun
10 133
YAMK opiskelijaa

Jos ammatti­korkeakouluja ei olisi, ne pitäisi nyt keksiä

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston toiminnan tarkoituksena on ammattikorkeakoulujärjestelmän kehittäminen sekä ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön lisääminen ja yhteisen keskustelufoorumin muodostaminen. Arenen visiossa ammatillinen korkeakoulutus on keskeinen osa maailman parasta korkeakoululaitosta.
Pyyhkäise

"Arene merkitsee asiantuntevaa yhteiskuntapoliittista vaikuttajaa, luotettavaa yhteistyökumppania sekä innovatiivista koulutuksen ja työelämän kehittäjää." -Antti Palola, puheenjohtaja, STTK

Mitä Arene teille merkitsee?

Sidosryhmien kommentit

Arene on keskeinen tietolähde ja vuoropuhelun kanava kaikissa korkeakoulupolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Keskustelut Arenen henkilöstön ja hallituksen kanssa auttavat muodostamaan kuvaa myös korkeakoulutuksen tulevaisuudesta.

Arene kokoaa yhteen rautaisen joukon asiantuntijoita ja kehittäjiä, joiden kanssa on ilo käydä keskustelua korkeakoulutuksen haasteista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista.

Kuva: Nina Dodd

Arene on Akavalle keskeinen sidosryhmä. Joka vuosi yhä suurempi osa akavalaisista on ammattikorkeakoulutettuja. Mielestäni Arenella ja Akavalla on paljon yhteisiä tavoitteita niin koulutuspolittiisesti kuin laajemminkin. Kuljemme yhdessä opiskelijoiden rinnalla kohti työelämää.

Arene on merkittävä ja tärkeä toimija, mutta minulle on ollut myös erittäin hyödyllistä ja miellyttävää tutustua lukuisiin Arenen toimijoihin henkilökohtaisesti vuosien varrella. Toiminnanjohtajat sekä rehtorit ympäri Suomen ovat olleet ikkunani ammattikorkeakouluihin.

Kuva: Ida Pimenoff

Yli vuosikymmenen jatkunut hedelmällinen yhteistyö Arenen kanssa on tarjonnut arvokkaan mahdollisuuden vuoropuheluun työelämän ja koulutuksen rajapinnalla. Yhteistyössä olemme myös painottaneet tarvetta korkeakoulujen pitkäjänteiselle kehittämiselle, jossa tunnustetaan ammattikorkeakoulujen vahva työelämäyhteistyöhön liittyvä osaaminen.

Arene merkitsee minulle asiantuntevaa yhteiskuntapoliittista vaikuttajaa, luotettavaa yhteistyökumppania ja innovatiivista koulutuksen ja työelämän kehittäjää.

Kuva: Liisa Valonen

Arene on yksi keskeisimmistä OAJ:n yhteistyökumppaneista. Arene on läheinen toimija oppilaitosten johdolle ja osaltaan se ohjaa ammattikorkeakoulujen organisaatiokulttuurin kehittymistä.

Ammattikorkeakoulutuksen tavoitteiden yhtenäinen linja korostuu erityisesti silloin, kun kyseessä on valtakunnan tason valmistelu ja päätöksenteko koulutus- ja elinkeinopoliittisissa asioissa. Yhdessä olemme vahvempia sekä ammattikorkeakoulutuksen suuntien ohjaajina että henkilöstön työhyvinvoinnin turvaajina.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:llä ja Arenella on pitkäaikainen ja vahva kumppanuusrooli. Arene on ollut ja tulee varmasti jatkossakin olemaan dynaaminen ja rohkea  ammatillisen koulutuksen kehittäjä ja kyseenalaistaja.

OAJ pitää tärkeänä, että Arene ja OAJ yhdessä kehittävät jatkossakin luottamukseen perustuvaa yhteistyötä ja sen erilaisia muotoja.

Kuva: Leena Louhivaara

Yritysten ja korkeakoulujen välinen yhteistyö on yksi Suomen vahvuuksista. Arenen toiminta on monin tavoin edistänyt koko ammattikorkeakouluverkoston ja elinkeinoelämän toimijoiden yhteistyötä. On tärkeää, että meillä on yhteinen näkemys toimintaympäristön muutoksista –  minkälaisella osaamisella suomalaiset yritykset, osaajat ja koko Suomi menestyvät tulevaisuudessa ja miten tätä menestystä rakennetaan.

Arenen toiminnan kautta meille on syntynyt teknologia- ja liiketoimintaosaamisen ympärille verkosto, jossa insinöörikouluttajat, yritysten ja elinkeinoelämän edustajat voivat yhteisvoimin ja konkreettisin teoin viedä asioita eteenpäin. Teknologiateollisuudelle ajankohtaisia yhteistyöteemoja ovat muun muassa digiosaaminen ja pk-yritysten uudistuminen.

Voimme avoimesti käydä keskustelua esimerkiksi korkeakoulujärjestelmän uudistamisen lähtökohdista ja hakea yhdessä keinoja, joilla Suomen kilpailukykyä innovaatio- ja osaamisympäristönä parannetaan.

Arene on ammattikorkeakoulujen yhteinen ääni yrittäjiin päin. Yhteistyö Suomen Yrittäjien ja Arenen välillä on aktiivista ja pitkäjänteistä. Tuloksena on mm. laadittu yrittäjyyssuositukset, selvitetty yrittäjien käsityksiä ammattikorkeakoulujen vaikuttavuudesta sekä kehitetty ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.

Toiminnan takana ovat aina ihmiset. Olemme kokeneet, että yrittäjiä ja yrittäjyyttä arvostetaan. Arene antaa kasvot ammattikorkeakoulujen toiminnalle kansallisella tasolla.

Kuva: Sini Pennanen

Arene on SAMOKille erittäin tärkeä ja läheinen yhteistyökumppani. Yhteistyössä korostuvat keskinäinen arvostus, kunnioitus sekä yhteiset päämäärät. Välittömät ja luottamukselliset välit SAMOKin ja Arenen välillä ovat voimavara ammattikorkeakoulujen näkyväksi tekemisessä. Yhteistyön rajapintoja haetaan aktiivisesti, myös silloin kuin näkemyksissämme on eroja. Tässä piilee erinomaisen yhteistyön ydin.

Ilman Arenea myös SAMOKin olisi vaikeampaa tuoda esille useita opiskelijoille tärkeitä asioita. Arene on mukana tukemassa ja kannustamassa opiskelijayhteisön kehittymistä, ja aina valmis kuuntelemaan opiskelijayhteisön huolia.

Arenen ja SAMOKin hyvän yhteistyön kautta myös korkeakoulutason yhteistyö opiskelijoiden ja ammattikorkeakoulun välillä voidaan tuoda näkyväksi.

Millainen sinun mielestäsi on maailman paras korkeakoulu?

#arene20 #maailmanparas